Kaksi vuotta sitten kävin Durresissa reipashenkisen trion kanssa. Mitään ei soitettu, mutta soppaa meni kyllä. Jotenkin silloin jäi tunne, että tänne on pakko palata. Ei tämä ole ainoa kilometrien mittainen hiekkaranta maailmassa tai edes Euroopassa. Täällä ei ole mitään ainutlaatuista nähtävää, jota et voisi kohdata muualla. Joku tässä aitoudessa ja tavallisuudessa vain vetosi silloin. Rantatuoleille […]

Yhdeksän aikaan aamulla tepastelin bussiasemalle. Pikemminkin se on bussitori, jossa autot ovat miten sattuu ympäri aukiota ja kuskit kauppaavat tuotteitaan huutamalla. Nopeasti löytyi minibussi Tiranaan, laukku autonviereen odottamaan ja itse kyytiin. Sitten alkoi mälvääminen, jossa osasyyllisenä olin itsekin. Sain mahtavan paikan peräpenkiltä käytävän kohdalta ja onnellisena oikaisin jalkani. Kohta kohti tuli käytävän täydeltä miestä, joka […]

Hyvissä ajoin ennen määräaikaa suuntasin kaupan kautta bussipysäkille. Taktisesti oikein oli ukko Galaxinsa kanssa kyselemässä rajalle menijöitä juuri ennen bussintuloa. Hinta oli vain 20 senttiä bussia kalliimpi ja matkaan päästiin melkein välittömästi. Näin ollen oli helppo tarttua tilaisuuteen ja pääsi oikein voortin kyytiin. Muu seurakunta olikin paikallista, enkä heidän posmotukseen kyennyt yhtymään. Matka joutui kuitenkin […]

Minulle Gary Moore teki tutuksi biisin Over the Hills and Far Away ja sitä olisi nyt tiedossa. Ei nyt kovin kauaksi, mutta kolmisen tuntia kumminkin mäkien yli. Bussiasemalla annoin vertaistukea vanhemmalle herrasmiehelle, jonka koti Ohridissa oli pahasti halkeillut. Katseltiin kuvia sekä videoita tuhoutuneesta rakennuksesta ja minä vastaavasti näytin kuvia roudan runtelemasta kellaristani. Mahtoikohan yhtään lohduttaa? […]

En juuri ehtinyt nousemaan taksista bussiaseman edessä, kun seuraava taksinkuljettaja tarjosi kyytiä Skopjeen. Vain minä olisin päässyt neljällä kympillä, olin imarreltu ja kieltäydyin kohteliaasti. Terminaalin näyttötaulut olivat tauolla, vapaapäivällä, lomalla tai eläkkeellä, mutta joka tapauksessa pimeänä. Läksin laitureille etsimään oikeaa bussia, joita pitäisi mennä puolentunnin välein. Ei löytynyt yhdenkään nokalta Skopje-kylttiä. Takaisin sisälle siis ja […]

Pristina on  säröinen kuin ZZ Topin kitarasoundi. Kävelyteiltä puuttuu melkein puolet kivistä, liikkeiden mainokset kirkuvat monenkirjavina ja sähköviritysten kanssa on oltu luovia. Toisaalta taas iso kävelykatu, Äiti Teresan Bulevardi on siistitty kaupungin keulakuvaksi. Bulevardi onkin selkeästi kaupungin olohuone, jossa väkeä riitti koko sunnuntaisen päivän. Aamulla kiersin kaupungin nähtävyydet basaarialueen (suom. katu vihannesmyyjineen), muutaman moskeijan ja […]